Siperiassa Hantien luona sukuloimassa.
Meille tarjottiin pakkasenraikkaita puolukoita kello viisi aamulla Hanti Mansian hallinnollisen pääkaupungin Hanti Mansijskin lentokentällä. Lento oli tunnin myöhässä Hanti- Mansiassa vallinneen myrskyn vuoksi. Tuloaulassa oli hantityttöjen lisäksi televisiokuvaaja, joka haastatteli porukkamme venäjänkielentaisoisia virolaisia Marttia ja Tiinaa. Mart oli korvaamaton tulkki meille ummikoille koko reissun ajan. Martti hallitsi sekä kielen, että osasi selittää kulttuurin kuvioita. Matkani Uralille Hanti Mansiskiin, Ethno Sport –tapahtumaan melomaan haapioilla kilpaa Hantien ja Mansien kanssa oli vaikuttava kokemus kaikkineen. Olen nyt miettinyt kuukauden, kuinka kertoisin matkastani, jotta sinäkin lukija kokisit vähän samaa kuin minä koin: matkan jonnekin hyvin kauas. Melonta ei ole aiemmin tarjonnut minulle tällaista elämystä. Jutun lopussa on pari videota. Täydellinen haapion kuvaus löytyy Lennart Meren kirjasta Hopean valkea, Gummerus 1983 . Tämä kirja oli vaikea löyt...